Työskentelin rapiat 7 vuotta Oulun Luistinseuran palveluksessa Salibandyjaoston työntekijänä. Oulun Luistinseura oli ja on Suomen vanhin palloiluseura, joten perinteitä ja seurahistoriaa sillä riittää todella! Urheiluseuratyö on erittäin antoisaa ja mukavaa. Työssä näki erilaisia ihmisiä ja persoonia, varsinaisia virtuooseja, viheltäjistä puhumattakaan. Tunnettua on, että rahaa on urheiluseuratoiminnassa aina liian vähän ja monet asiat täytyikin järjestää todella vilkasta mielikuvitusta käyttäen. Tässä vähän pientä pintaraapaisua noista vuosista.

Salibandytouhu lähti 2004 syksystä nopeasti kasvuun, kunhan vain luotiin toimintaa, pelejä ja laitettiin rakenteita kuntoon. Kysynnän patouma oli aivan valtava. Kysyin kahdessa joukkueessa valmentajana aktiivisesti toimineelta Jounilta, että paljonko sinulla on poikia joukkueissa? "Seitkytkuus on käynyt" -TÄH...? -Niin, en ole raaskinut sanoa kellekään, että ei mahdu joukkueeseen". Jouni toi lyijykynällä tehdyt pelaajalistat toimistolle ja alettiin mm. raamittaa maksimipelaajamääriä joukkueille. #Kysyntäjatarjonta

Jounin Kasarmin pikkusalissa aloittaneesta 93 -joukkueesta kasvoikin pelaajia aina A-junioreiden Suomenmestareiksi asti, joten ei mitään turhaa toimintaa! Mm. jakamalla Jounin poikajoukko ja uusia joukkueita perustamalla pystyimme jo seuraavalle kaudelle luomaan Leijonaliiga -kaupunginosatoiminnan, joka paisuikin nopeasti yli 50 joukkueeseen. Olin jo lapsena ollut mukana KalPan:n ja KuPS:n kaupunginosatoiminnassa ja kopioimme tuota ideaa suoraan salibandyyn. Joukkueiden nimien valinta ei alkuun osunut nappiin. Hintan kaupungissa osassa (nyk.Tiikerit) 1. joukkueen nimi oli aluksi G-Pandat, mutta nimi tyrmättiin 6-7 -vuotiaiden lasten keskuudessa. "Ei me haluta olla Pandat, kun ne ei pärjää Panttereille ja Karhuille". Jouduimme seuraavalle kaudelle muuttamaan nimiä taistelevammiksi ja Leijonaliigajoukkueiden nimet vakiintuivat. #Leijonaliiga

Monena vuonna meillä oli tapana laittaa nettisivulle aprillipäivänä uutinen. Pitkän linjan seura- ja urheilutoimija Raine laittoi seuran sivuille uutisen Oulun Luistinseuran nimen vaihtumisesta OSC:ksi. Oulu Skating Club, kun olisi kansainvälisesti uskottavampi... Aamupäivällä Jääpalloliitosta soitettiin kimpaantuneena, että "ette voi perinteikkäänä seurana tehdä tällaista. Jääpalloliitto ei tule hyväksymään tätä!" #Humör

 

OO - ÄL -ÄSSÄÄ kukaan helposti ei kumoon heitä, 100 vuoden ajalta on sillä perinteitä

Varainhankinta oli usein kahvipöytäkeskustelujen puheenaiheena, kuten varmasti monessa urheiluseurassa ruukaa olla. Joidenkin vääräleukojen mielestä vain asekaupalla ja eräiden muiden palveluiden myynnillä olisi mahdollisuuksia tuottoihin. OLS:n kantava voima oli vuosikymmenet ja etenkin 70-80 -luvulla olleet bingot, joita seuralla oli edelleen kolme vielä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä. Aikalaiskertomusten mukaan bingomarkkoja oli todella osattu tuhlata. Jalkapallon 3.divisioonanousua oli käyty juhlistamassa Kanarialla jne. jne. Seuran ja tulevaisuuden turvaksi varoja oli myös onneksi osattu säätiöidä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä bingotoiminnassa oli kuitenkin lopunalkua. Eräänä aamuna kahvipöydässä todettiin, että "Tuiran bingon tärkein asiakas on kuollut". Muutaman viikon päästä tästä Tuiran bingo suljettiin ja lopulta suljettiin myös viimeinen keskustan bingo. Harmi juttu muuten, että Suomessa ei Ruotsin tapaan vapaudettu bingotoimintaan rahapalkintoja. Ei siitä huolimatta, että urheiluseurat ovat perustaneet Veikkauksen eli Oy Tippaustoimisto AB:n aikoinaan. Kuka myi hyvän pisneksen? #Varainhankinta

Varainhankinnassa salibandylle ideoitiin Talkooporukka -palvelu, millä teimme erilaisia perinteisiä urheiluseuran talkoita. Hoidimme mm. Lidl:n avajaisten ostoskassien pakkaamisen avajaisviikolla ympäri Suomen. Järjestimme talkoisiin aina paikalliset tekijät, ja saimme välistä pienen järjestelyprovision. Kun soitin talkooväkeä Kemijärven Lidlin avajaisiin, niin Kemijärven Kiekon Pj:llä sattui olemaan paha tilanne päällä. Hän kuiskasi puhelimeen: "Ei pysty puhumaan, susi on lippusiimassa". Hieman erilaista kiirettä pitää pohjoisessa kuin etelän maalikylissä! #Susilippusiimassa

Jossain kohtaa seuran perinteistä ja yli 100 vuotiaasta historiasta oli hyötyä. Mm. joissain hotelli- ja ruokatilauksissa tilauksia ei millään meinannut saada laskulle. Ja jos joskus toimin vt. matkanjohtajana, niin tässä kohtaa saattoi todeta polleana, että "Oulun Luistinseura on hoitanut laskunsa ruplilla ja markoilla ja hoitaa nyt euroillakin". Jokainen kerta laskulle ostaminen onnistui! Tosin tiedetään jopa suomalaisia pääsarjatason joukkueita, jotka "team leader" on ohjannut poistumaan ruokaravintolasta huomaamattomasti takavasemmalle ruokailun jälkeen, joten aiheellista tietty varovaisuus ehkä olikin. #Perinteet

Virtuooseista puheenollen... Edustusjoukkue sai maila- ja varustesopimusten myötä maksutta tuotteita sopimuskumppaneilta. Olimme palkanneet erään mukavan kaverin hommiin huoltajaksi. Eräissä treeneissä huoltaja kysyi, että miten on saako huoltaja myös mailan? "No totta kai saa, ootko lefti vai righti? "No minä pelaan molemmilla sekä leftillä että rightilla". #Legenda

Peli- ja harjoitusolosuhteet olivat Oulussa kehnot ja olosuhteista käytiinkin muutamia palavereita, joissa pyrimme vaikuttamaan olosuhteisiin. Huomasin, että mm. Palloliitto oli tehnyt ainakin tuossa ajassa läksynsä paremmin. Oulun kaupungin liikuntasuunnittelija tuntui tietävän jalkapallon tekonurmen nukanpituudet ja valaistuksen luxivaatimukset. Salibandyn osalta kysymys kuului: "Ettekö te voisi pelata Ouluhallin tekonurmella?" #Taisteluatuulimyllyjävastaan

Järjestimme Leijonaliigaturnauksia pitkin kautta ja lopuksi keväällä oli finaaliturnauksen mitalipelit kuulutuksineen, isoine yleisöineen ja palkintoineen. Pikku junioreissa oli kaikki pelaa -sääntö. Eräässä, ehkäpä F-poikien loppuottelussa huomasin, miten eräs tiitterä poika pelaa koko ajan. Menin kysymään asiasta valmentajalta erätauolla. "Meillä on tämmönen systeemi", kuului menestyshaluisen koutsin vastaus. #Meidänkevät

 

-Pete

Kirjoittaja toimi OLS:n salibandyjaoston lajisihteerinä ja toiminnanjohtajana 2004-2011.